GALLERIES
        GO BACK
        TO MENU

        Tarkkaavaisimmat ovat huomanneet, että tämän viikon lauantaihin asti on mahdollista käydä allekirjoittamassa lentoveroa ajava kansalaisaloite. Eduskuntakelpoinen kansalaisaloite edellyttää 50 000 allekirjoitusta, mikä saatiin ylitettyä torstai-iltana ja aloite lähtee käsittelyyn eduskuntaan. Aloitteessa edellytetään, että matkustajakohtaisen lentoveron tulee määräytyä siten, että sillä saavutetaan mahdollisimman tehokas ympäristöpoliittinen ohjausvaikutus.

         Mistä lentoverossa on oikein kyse? Kannattaako kansalaisaloite käydä allekirjoittamassa? Onko tässä nyt jokin koira haudattuna? Koostimme alle vastauksia yleisimpiin kysymyksiin lentoverosta ja lentämisen päästöistä.

         

        Q: Mikä on lentovero?

        A: Lentovero voi koskea joko vain kotimaisia lentoja tai kaikkia Suomesta saapuvien lentojen verottamista. Veron voi asettaa joko lipun hinnalle tai polttoaineelle. Tällä hetkellä Suomen sisäisten lentojen lipuista maksetaan jo arvonlisäveroa, joka on 10 %.

         

        Q: Miksi lentovero on hyvä asia?

        A: Yksinkertaista. Jos lentovero vähentää lentämistä, se vähentää päästöjä. Lentovero nostaa lentämisen hintaa, minkä vuoksi kuluttajat potentiaalisesti lentävät vähemmän. Polttoaineelle asetettu vero saattaa lisäksi antaa lentoyhtiölle kannustiminen kehittää ja investoida vähäpäästöisempään teknologiaan. Jos maat ottavat käyttöönsä lentoveron, se antaa myös globaalin viestin halukkuudesta löytää ja kehittää kansainvälisiä järjestelmiä, jotka toimivat paremmin.

         

        Q: Miksi lentovero on huono asia?

        A: Lippuvero ei anna teollisuudelle kannustimia päästöjen vähentämiseksi. Järjestelmällä, jossa kannustetaan päästöjen vähentämiseen alhaisemmilla kustannuksilla, saattaisi olla suurempi vaikutus kokonaispäästöihin.

        Lentoveron käyttöönotto vähentäisi arvioidusti suurimmaksi osaksi yksityisten henkilöiden kansallisia lentoja, joiden kilometrimäärä on lopulta hyvin pieni osuus kaikista lennettävistä kilometreistä. Tämä johtuu siitä, että Suomesta on edelleen suurempi kynnys valita muita tapoja matkustaa ulkomaille, kuin lentäminen. Jos Suomeen tuleva vero olisi yhtä matala kuin monissa muissa jo veron käyttöön ottaneissa maissa, todellinen päästövaikutus jäisi todennäköisesti pieneksi.

         Kuten Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner toi esiin, Suomen lentovero saattaisi aiheuttaa Aasiaan matkustavien siirtävän lentoreittinsä pois Suomesta, joka lopulta lisäisi lentoreittien pituutta ja näin ollen lentopäästöjä. Toisaalta Suomen vero olisi todennäköisesti niin pieni, että se ei vaikuttaisi lentoihin. Yleisestikin olisi hyvä tarkastella halpoja lentoja ja niiden kasvattamia matkustajamääriä.  Jos lento jätetään korkeamman hinnan takia kokonaan lentämättä, on tämä päästöjen kannalta hyvä asia.  

        Lentoveron haittapuoleksi on esitetty myös sitä, että se haittaisi erityisesti yrityksiä ja vientiä, koska lentoliikenne on meille sijaintimme valossa väistämätöntä. Toisaalta veron ollessa alhainen, vaikutukset eivät todennäköisesti olisi kovin suuria yrityksille.

         

        Q: Lentovero on käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Mitä voimme oppia muualta?

        A: Lentovero on käytössä Euroopassa esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa, eikä veron käyttöönotto ole aina ollut täysin mutkatonta. Ruotsi otti käyttöönsä lentomatkustajaveron vuonna 2018 ja maan verotus vaihtelee lennon määränpään ja etäisyyden perusteella. EU:n sisäisistä lennoista maksettu vero on tullut maksamaan kuluttajille noin 6 euroa enemmän alkuperäisen lipun hinnasta.

        Iso-Britannialla on ollut lentomatkustajamaksuja vuodesta 1994 lähtien. Maantieteellisistä syistä Yhdistyneen kuningaskunnan lentokentät eivät ole joutuneet kohtaamaan kovaa kilpailua muiden maiden lentoasemien tai muiden kuljetusvälineiden kanssa. (Krenek ja Schratzenstaller, 2016)

         

        Alankomaissa ja Tanskassa lentomatkoista johtuva vero lisäsi lähialueiden lentokenttien käyttöä. Muihin maihin suuntautuvan matkustajavirran estämiseksi Alankomaat ja Tanska poistivat verot.

        Veron käyttöönotto Suomessa saattaisi rohkaista joitain kotimaan matkustajia siirtymään esimerkiksi junalla tai bussilla matkustamiseen. Koska kotimaan matkustajien osuus kaikista lentomatkustajista on pieni, vaikutukset kilometreihin ja päästöihin eivät todennäköisesti ole merkittäviä.

         

        Q: Millä muulla tavalla voisimme vähentää lentopäästöjä?

        A: Päästökauppajärjestelmä, uusiutuvien polttoainepolttoaineiden vähimmäismäärää koskevia vaatimuksien tarkastelu ja uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön tukeminen. Ilma-alustekniikan kehittäminen, esimerkiksi moottorien hyötysuhde, sähkö / vetylentokoneet. Yksi tapa päästöjen vähentämiseen on myös yleisesti toiminnan tehostaminen, eli esimerkiksi reittien optimointi tai koneiden täyttöasteen lisääminen.

         

        Lentovero ei siis yksinään kuitenkaan ratkaise suurta ongelmaa. Meidän täytyy edelleen lentää merkittävästi vähemmän ja kehittää muita lentopäästöjä vähentäviä keinoja ja järjestelmiä.

        Lentovero voi kuitenkin olla osa ratkaisua, eikä sitä kannata torpata vain sen takia, että se ei ole täydellinen ratkaisu. On parempi ottaa jo askeleita parempaan suuntaan, kuin vain odotella täydellisen ratkaisun ilmestymistä.

         

        Erityiskiitokset: Jenny Kestilä, Helena Rantala